Tilanjakaja tekeillä

Seinien purkamiset on jo "so last season", joten mehän ollaan otettu seuraava askel ja siirrytty niiden rakentamiseen! ;) Eli tämänhetkinen tilanne on se, että peräkammaria (n. 26m2) jakamaan on tehty 2,2 metriä leveä seinäke. Huoneen ikkunattomaan päähän tulee ns. makuualkovi ja seinäkkeen toiselle puolelle vauvojen oma soppi.

Nykyinen makkarimme on kyllä riittävän kokoinen parisängylle, kahdelle yöpöydälle, liukuovikomerolle ja jopa yhdelle pinnasängylle, mutta kun pinniksiä tarvitaan ihan pian kaksi (tähän asti vaavit ovat sopuisasti jakaneet pedin), emme me kaikki enää mahdu samaan huoneeseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme siirtäneet oman sänkymme tähän nyt värkättyyn alkoviin ja vauvat olisivat jääneet nykyiseen makkariin. Mutta. Ymmärsimme olevamme henkisesti valmistautumattomia nukkumaan "niin kaukana" vauvoista, joten vauvat muuttavat seinäkkeen toiselle puolelle, nykyiseen työtilaan ja makkarista tehdään kirjasto/työhuone. Telkkarin tuleva sijoituspaikka on vielä hieman auki, muut asiat ovat jo loksahtamassa paikoilleen.

Tämä värkätty seinänpätkä toi samalla niin kovin tervetullutta seinäpintaa. Tässä sinänsä riittävän kokoisessa 80m2 asunnossa kun on vain kolme huonetta, pari liukuovikomeroa, useita ikkunoita ja oviaukkoja, ei seinäpintaa, jota vasten huonekaluja voisi sijoitella, ole kummoisestikaan. Vauvojen puolelle seinäkettä olen suunnitellut hankittavan kaksi Ikean valkoista Stuva-komeroa, joten saamme nyt lisää kaivattua säilytystilaa!

Pakko myöntää, että olen melkoisen innoissani päästessäni sisustamaan vauvojen omaa soppea. Eli siitä lisää myöhemmin!

Vihertää jo

Risuissa on jo ihanat, neilikoiden (niiden hienojen limenväristen) terälehtiä muistuttavat lehdenalut. Ja kameran objektiivissa jotain möhnää...

Arjen estetiikkaa

Nuo hiljattain alesta ostetut Luhdan/Ivana Helsingin Teltta-lakanat näyttävät ihan hyvältä petaamattomalla sängyllä. Eikä nuo kuihtuneet ruusutkaan ole ollenkaan niin tyhmän näköisiä tuossa maljakossa. Ja loppujenlopuksi tuon talouspaperirullan kuosi on oikein nätti. Ja tokihan nyt kirjapinot sopii pöydille... ;)

Fishion=finnish fashion

Kovin on mennyt vauvapainotteiseksi, joten laitetaas väliin vähän muotia. Ehdin nimittäin kierrellä alemyynneissäkin, joista mukaan tarttui muun muassa Marimekon oiva roikkomassunpiilotustunika (ne ovat nyt tarpeen ja niitä haalin, jos mieluisia löydän), sekä Aarikan korviksia (kahdet Jazzit ja yhdet Kliiviat). Aarikan korut ovat heikkouteni, todistusaineistona toimikoon pari vanhaa korupostaustani täällä ja täällä.

Ikkunavalot hahmolleen

Joskus parisen vuotta sitten näin ulkomaisessa sisustuslehdessä kodin, jossa oli "sirkusvalot" ja siitä asti ne ovat kummitelleet mielessäni. Joten ei liene suoranainen ihme, että kun Suki elokuussa postasi Eurovalaisimen "sirkusvaloista", oli ne tilattava siltä istumalta! Hinnan lisäksi mukava yllätys oli sekin, että kyseinen putiikki pitää majaansa Tampereen keskustassa, joten mies nouti ne samoin tein.

Mutta kuten meillä niin monien muidenkin assessorien kanssa on käynyt, suurella innolla hankitut valot jäivät (kuukausiksi!) asentamatta, koska niiden sijoituspaikka oli vielä työn alla. Makkarin ikkunasyvennys on vihdosta viimein saatu maalattua viime lauantaina, joten tänään kaivoin valot esille ja mallailin niitä hollillensa verhotangon ja koukkujen avulla. Valot ripustetaan makkarin ikkunasyvennykseen, mutta sitä varten smyygin ylänurkkiin pitää porata reiät parille koukulle. Valoketjun pituus suhteessa tuon syvennyksen mittoihin on sattumoisin ihan täydellinen ja muutenkin nuo melkoisen raffit valot sopivat kivasti lukulamppuina toimivien roikkalamppujen stailiin!

P.S. Odottelen tekstaria Matkahuollosta. Kävi nimittäin niin, että Mikon postaus muistutti mieleeni toisenkin vuosikausia sitten (ehkä lähemmäs kymmenen vuotta sitten ) sisustuslehdessä näkemäni jutun. Ja tällä kertaa etsintäni tuottivat tulosta... Mutta siitä lisää tuonnempana! ;)

Kiiltävää lautaa

Maanantaina mies yllätti ja ryhtyi aivan oma-aloitteisesti maalaamaan lattioitamme! Sikäli yllättävää, ettei hän ole erityisen rakastunut remonttihommiin. Me olemme siis ostaneet täysremonttia vaativia asumuksia siksi, että siten on mahdollista säästää selvää rahaa ja tehdä itseä miellyttäviä ratkaisuja, ei siksi että remontteeraaminen olisi erityisen ihanaa tai rentouttavaa (hyvin usein siinä saa pinnan kireälle ja riidan aikaiseksi)!

Maanantai-iltaan mennessä peräkammarin lattiasta 2/3 oli saanut kaksi uutta maalikierrosta pintaansa ja eilen oli sitten tupakeittiön vuoro. Loput peräkammarin lattiasta maalataan ensi viikolla, samassa rytäkässä ikkunalautojen ja smyygien kunnostuksen kanssa, joita tuunaamaan saapuu maalari-Janne, molemmat prosedyyrit kun vaativat työpöytien siirtämisen ja siinä on melko kova homma, joten näin selvitään vain yhdellä siirtoruljanssilla. Sen jälkeen olisi vielä makkarin lattia maalattavana ja sitten koti olisi valmis vauvoja varten!

Tuolla käyttämällämme vesiohenteisella Betolux Akva-lattiamaalilla (pakkorako, tuolla kun voi maalata samassa tilassa asuessaan ja se kuivuukin tosi nopsaan) on melko surkea kulutuksenkestävyys. Jo vuoden asumisen jälkeen lattiat olivat yllättävän kulahtaneessa kuosissa. Asiaa korosti entisestään nuo hiljan asennetut jalkalistat tuoreine, säihkyvän valkoisine maalipintoineen. Nyt lattiat saavat patinoitua ja kellertyä jalkalistojen kanssa samassa tahdissa.

Mies siis ahertaa ja minä löhöän, juon glögiä ja herkuttelen. :)

Lepoa ja pientä säätöä

Maanantainen kauppareissumme (jonka pääasiallinen tarkoitus oli tilata ensi vuoden malliston mustat Brion Double Wavet, mutta niitäpä on Brion tehtaalla vasta 23.12. Ja tämänvuotiset mustat myytiin loppuun jo muutama kuukausi sitten. Eikä me huolita harmaita!) otti niin kovasti tämän turpean kehoni kunnon päälle, että sittemmin olen pysynyt tiiviisti kotosalla. On siis ollut aikaa viimeistellä pitkään työn alla olleita pikku hommia (=laittaa mies asialle). Semmoisia ovat olleet mm. vaatekaapin sisustan muokkaaminen, Tanskasta roudaamieni palovaroitinten kiinnitys, keittiön kattovalaisinten säätö ja varjostinhäkkyröiden kiinnitys sekä peräkammarin taulujen uudelleen ripustaminen. Lisäksi olen askarrellut makkarin kattovalaisimeen varjostimen revityistä kangassuikaleista ja vanhasta vintissä lojuneesta varjostimesta (joka oli kyllä ihan turhan pieni tuohon tarkoitukseen, mutta kun isompaakaan en kirpuilta löytänyt) sekä esipessyt kestovaippoja, peppupyyhkeitä ja pienimpiä vauvanvaatteita. Ja ottanut päiväunia, useampia päivässä... Että kyllä se aika vaan kuluu täällä kotosallakin! :)

P.S. Alimman kuvan keskipisteessä komeilee parin viikon takainen julistehankintani Weekdaycarnivalin verkkokaupasta. Nyt samalla kertaa sain senkin kehyksiin ja seinälle.

P.P.S. Arvonta on voimassa vielä loppuviikon! On ollut mukavaa lukea kommenttejanne ja ideoita erilaisista kylttien käyttökohteista! Kiitokset tähänastisille osallistujille! :)

Listat paikoillaan

Meilläpä onkin jalkalistat paikoillaan!!! "Lista-Jukka" teki tähänastisen uransa pahimman listoitusurakan ja vannoi, ettei asenna listoja ainakaan seuraavaan vuoteen! :D

Tässä siis kuvaa jokseenkin, kröhöm, persoonallisista jalkalistoista. Alkuperäinen suunnitelmamme oli hankkia puuvalmiit listat erittäin sopuhintaiselta Myllykylän sahalta, mutta auta armias kun listojen tilaamisen aika koitti, selvisi, että saha on lopettelemassa toimintaansa ja myy enää varastonsa tyhjäksi. Haluamaamme listamallia ei tietenkään enää ollut, joten piti improvisoida. Päätimme siis hankkia tuplalistat: ensin 70mm lista proppaamalla seinään kiinni, 15mm irti lattiasta, jolloin alle muodostuu "johtokouru". Ja siihen eteen sitten 45mm lista naulapyssyllä kiinni. Avot. Olimme päättäneet hankkia etummaiseksi pikkulistaksi ihan perus simppelin, suorakaiteen muotoisen listan. Mutta kuinka ollakaan, kun maanantai-iltana olimme noutamassa listoja, sai sahan setä siellä hämärässä puuliiturissa myytyä meille ajatuksen tuosta huomattavasti krumeluurimmasta listasta. Tiistai-iltana, kun ekat pätkät listaa olivat seinässä kiinni, olin itkeä itseni uneen. Mutta eilen, kun listat olivat saaneet valkoista maalia niskaansa ja silmäkin oli niihin jo vähän tottunut, eivät ne enää näyttäneetkään niin pahoilta...

Finskulta

Poikkesimme miehen kanssa Finlaysonin varastontyhjennyksessä, ensisijaisena tarkoituksenamme katsastaa, josko myynnissä olisi vauvojen 80x120cm kokoisia peitteitä. No eipä ollut, mutta muuta mukavaa kylläkin. Kakkoslaatuiset Säde-kylpypyyhkeet maksoivat 9 euroa (ovh.21), saman sarjan käsipyyhkeet 4 euroa (ovh.8), mustat ja valkoiset Aura-tyynyliinat 2 euroa (ovh.7,50) ja mustavalkoiset Ajatus-keittiöpyyhkeet 1,50 euroa/kipaleelta (normaalisti 3:n pyyhkeen setin hinta on 21,50). Noita froteepyyhkeitä olisimme voineet ostaa enemmänkin (kasvavaa perhekokoa ajatellen, nääs), mutta valitettavasti nuo olivat viimeiset kappaleet. Parisen viikkoa sitten kympillä ostamiani äitiyspakkauksen makuupusseja olisi nyt saanut kuudella eurolla, pakko myöntää, että ihan vähän harmittaa...

Köksän puoleinen pääty

Pitkään aikaan kuvissa ei olekaan esiintynyt tuvan köksän puoleinen pääty. Ehkäpä siksi, että se on vieläkin, vuoden asumisen jälkeen, viimeistelyä vailla. Mutta nyt sokkelilevyt ja täytepalat ovat sentään sahattavana! Ne asennetaan vissiin samassa hässäkässä jalkalistojen kiinnitysoperaation kanssa, joka on sovittu marraskuun alkuun. Tarttis siis tilata ne listatkin...

Vimpassa kuvassa näkyy peränurkan noin 60x60x60cm musta aukko, joka piilottelee leipälaatikkoa ja tarpeen vaatiessa myös muuta pöydällä seilaavaa rompetta. Ihan kätsä kolo siis. Samaisessa kuvassa näkyvä jääkaapin vedin tuli sijoitettua raskaan työ- ja remonttipäivän päätteeksi väärään kohtaan. Voin kertoa, että kyllä harmitti... Vetimen oli tarkoitus sijoittua uunin korkeuden puoleen väliin, jolloin kolme mustaa vedintä olisivat sijainneet symmetrisesti toisiinsa nähden, mutta noin kello 23, useamman tunnin jääkaapin asennuksen ja lukuisten kirosanojen jälkeen täräytin sen puoleen väliin jääkaapin kalusteoven korkeutta... GRRR.

Tuo köksän valaistussysteemikin on viimeistelyä vailla. Noihin kahteen roikkuvaan lampunjohtoon olisi tarkoitus kiinnittää nurkissa pyörivät hopean väriset Tord Boontjen Garlandit (Habitatista roudattu), siis tosi omaperäistä, mutta kun en tiedä miten nuo johdot sijoittelisi. Ongelma on siis siinä, että kattopistokkeen paikka sijaitsee epäsymmetrisesti kalusteisiin nähden (keskellä huonetta kylläkin), jolloin toista johtoa jäisi "näkyviin" vähemmän kuin toista. Myös nuo kaksi vierekkäistä teräksistä kupua häiritsevät. Äh. Täytyy yrittää kekata jotain. Vinkkejä otetaan toki vastaan! :)

Takan paikalla

Kun takka häipyi vintille, pääsi aiemmin seinään nojaillut ja jo useampaan kertaan väriä vaihtanut "kameleontti-taulu" seinälle. Se sopii mitoiltaan oikein kivasti tuohon oviaukkojen väliin. Pöydällä on toissa Ikea-reissulla ostoskoriin tiensä löytäneet kynttilänjalat. Olin niitä jo ehtinyt useammassakin lehdessä/blogissa ihailla ja kun selvisi, että kyseessä on Ikean tuote, olin lentää persiilleni. Ovat minun silmissäni oikein huippuluokan disainia ja hintaakin alle 5 euroa!

Päätin muutes lisätä postauksiini tunnisteet, jotta tietyn aihealueen posteja on helpompi selailla. Välillä haluan itsekin tarkistaa, olenko jo jostain aiheesta kirjoitellut ja olen huomannut että vanhoja posteja on pirun hidasta plärätä. Lisäilen ne pikkuhiljaa siis myös vanhoihin juttuihin.

Kynnykset valmiina!

Nyt on kynnykset valmiina ja kahteen kertaan maalattuna, jiihaa! Kaksipäiväinen kynnysten hiomis/maalausurakka ja asunnon raivaus/siivous (oli meinaan päässyt härskiin kuntoon...) saatiin eilen päätökseen ja nyt on sitten nautittu lopputuloksesta.

Olishan tuon kynnysurakan voinut tehdä jo vuosi sitten, jos vaan olisi saanut päätettyä materiaalin ja tekniikan. Ensin meidän oli tarkoitus tehdä laudasta perinteiset puiset kynnykset, mutta onneksi tämä toinenkin vaihtoehto keksittiin, koska nyt meillä ei ole varsinaisia kynnyksiä laisinkaan, vaan hivenen eritasossa olleet lattiat (satavuotiaat kun ovat) saatiin yhdistettyä betonilla. Ja kun ne on maalattu samalla lattiamaalilla, ei materiaalinvaihdosta edes huomaa!

Eteisen viimeistelyä

Josko tuon eteisenkin saisi valmiiksi! Tällä viikolla asia on ainakin vähän edennyt. Maalari-Janne kävi pyörähtämässä kynnysten kimpussa ja samalla vaivalla maalasi eteisen ikkunan ympäryksen ja pohjusti ikkunalaudan. Ja kun kerran tarvikkeet olivat kutsuvasti esillä, innostuin minäkin tarttumaan telaan ja maalasin muun muassa eteisen ikkunalaudan ekan kierroksen. Ja ihan kohta meinaan vetäistä kakkoskiekan!

Tykkään muuten kovasti tästä eteisen ikkunasta! Se oli sellainen pikantti yksityiskohta, johon kiinnitin huomiota, kun kävimme katsomassa tätä asuntoa ensimmäisen kerran. Tuon ikkunaa koristavan kalterin tulevaisuudesta meillä on kyllä miehen kanssa hieman erilainen näkemys. Tämä asunto toimi viimeksi isännöintitoimistona ja ilmeisesti vakuutusten ja muiden turvallisuusasioiden takia tuo kalterikin on aikanaan asennettu. Mies haluaisi sen säilyttää, koska periaatteessa tuolla kuilussa saisi murtovaras operoida kaikessa rauhassa, mutta minä voisin sen kyllä poistaa. Saas nähdä kuinka käy.

Kävimme eilen miehen kanssa Bauhausissa. Hankimme maalia pattereihin ja ikkunanpokiin, sekä 400X1200mm liimapuulevyn, josta askarrellaan hylly eteisen ja "tuvan" välisen oviaukon päälle. Sinne on tarkoitus säilöä iso pino kenkiä, joissain näteissä laatikoissa. Koska tämä eteinen on kovin kapea, eikä perinteiselle vaatekomerolle ole tilaa, on säilytysongelmat ratkottava muilla keinoin.

Ebba toi valon makkariin

Olin etsiskellyt uutta päiväpeittoa, jo ainakin vuoden päivät, seuraavin kriteerein: materiaali mukava ihoa vasten (päiväunilla, katsokaas), kangas yksivärinen ja hinta edullinen. Aiemmin hankinta on kaatunut viimeistään tuohon viimeiseen kohtaan. Mutta nytpä tärppäsi, kun mammatakkiostoksilla pörräsin Elloksen nettikaupassa! Löysin mukavan neutraalin ja puuvillaisen, vain 50 euroa maksavan Ebba-päiväpeitteen ja kun "kassalla" vielä selvisi, että saan tilauksen kalleimmasta tuotteesta 50% alennusta, jäi peitteelle hintaa enää 25 euroa! Ei paha!

Edelliseen käännettävään musta/harmaaseen peitteeseen verrattuna tuo uusi valkoinen suorastaan valaisee pienehkön makkarin! Vanha oli viskoosia ja sen lisäksi, ettei se ollut mikään erityisen mukava ihoa vasten, oli sen pinta jo ankarasti nyppääntynyt. Sekin maksoi aikanaan vain parikymppiä Jyskissä, eli en ole tottunut sijoittamaan yli 100 euroa päiväpeitteisiin! Varsinkin kun koiralla oli nuorempana tapana järsiä peitonkulmat...

Palloja ja pilkkuja

Jos jollekin on vielä epäselvää, niin kerrottakoon, että tykkään kovasti palloista ja pilkuista. Tämä rakkaus taisi alkaa samoihin aikoihin flamenco-harrastukseni kanssa, vuonna 2001.

Kukahan noi kynnyksetkin viimeistelis...

Pöydän uudet vaatteet

Pöytäliinalla on suuri vaikutus koko huoneen ilmeeseen. Marimekon Fandango-liinan ostin Stockmannin alesta heti juhannuksen jälkeen ja pallollisen ompelin Ikean vahakankaasta.

Dj-nurkka

Loman alkajaisiksi hankimme Ikeasta neljä halpaa cd-telinettä. Aiemmin levyt on säilytetty kannellisissa pahvilaatikoissa, mutta niihin ne sitten ovat unohtuneetkin. Ajatus oli, että kun levyt ovat esillä, tulee niitä myös kuunnelleeksi. Tänään sitten ähelsimme, ukkokullan kanssa yhteistuumin, nuo tellingit seinään. Ja mikä h*lvetillinen mittailu siinä olikaan! Aivan ensiksi piti päättää, mille korkeudelle nuo telineet kiinnittää, olen nääs jokseenkin neuroottinen näiden mitta-asioiden kanssa... Eli laitetaanko kompleksin yläreuna puoleenväliin ikkunan korkeutta vaiko oviaukon yläreunan kanssa tasaan? No entäs sitten telineiden keskinäinen etäisyys toisistaan? Apuna piti, jälleen kerran, käyttää fotarilla tehtyä hahmotelmaa. Päädyimme siihen, että sydeemin yläreuna on oviaukon kanssa samassa tasossa, mikä on lisäksi hyvin lähellä (muiden kuin isäni silmä ei sitä erota!) sitä, että kompleksi sijaitsisi ikkunan korkeuden puolessa välissä. Ja telineiden keskinäinen etäisyys on 7cm, jolloin niiden ulkoreunat muodostavat neliön.

Kevättalvella hankittu Hayn Neon tube pääsi dj-nurkkaa koristamaan. Me like! :)

Päivän mustavalkoiset

Uusi uljas soittimemme kotiutui ja pienen testauksen jälkeen on todettava, että kylläpä se mukavasti soikin! Tori-reissulla (kävimme kytiskelemässä mansikkatarjontaa) poikkesimme myös Bonus-kirppiksellä, josta löytyi söpöt Domino-korvikset. Korviksia oli useita pareja, joku näppärä on siis laittanut vanhan puisen pelinsä kiertoon. Hintaa korviksilla oli vain 2,5 euroa, joten ostin toki omani!

Sisyfoon työ

Tiedättekös sen kaverin, joka varasti ruokaa jumalten pidoista ja joka rangaistukseksi tuomittiin vierittämään suurta kiveä kukkulan päälle. Ja aina kun kivi oli huipulla, se vieri alas ja Sisyfos joutui aloittamaan koko homman alusta... Tämä työpöytä on vähän samanlainen projekti, se räjähtää kerta toisensa jälkeen. Ja kun viime viestissä kirjoitin, että kämppä on roisissa kunnossa, kuinka moni ihan oikeasti odotti ensimmäisen kuvan mukaista näkyä? :D

No, tänään sitten sain miehen puhuttua työpöytäprojektiin, suurin osa kun oli herran omia, tärkeääkin tärkeämpiä papereita. Kesken projektin intouduimme lähtemään Ikeaan paperinsäilytyslaatikostoja ostamaan. Homma olikin hyvässä käynnissä, kunnes kovaäänisistä kajahti ilmoitus häiriöstä pankki- ja luottokorteilla maksettaessa. Eli pelkkä käteinen kelpasi... siis 2000-luvulla! Ja kun sama uutinen toistettiin yhä uudelleen ja uudelleen, jäivät ostokset kaupan puolelle, sinne kassojen tuntumaan.

Toisessa kuvassa mies on lajitellut jo OSAN kirjasto-kirjoistaan... Ja kolmannessa kuvassa onkin sitten jo nähtävissä uurastuksemme tulos, paljasta pöytäpintaa! :)

Eteinen asianmukaisessa käytössä

Ensimmäisessä kuvassa eteisen tämänaamuinen lähtötilanne ja jälkimmäisessä kuvassa sama näkymä pitkän päivän iltana. Eteisemme on siis viimeinkin päässyt alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Tämän aamuista tilannetta edelsi eilisen ankara tavaran roudaus, jota mies kunniakkaasti hoiti. Laatikkokaupalla työkaluja ja remonttitarvikkeistoa oli roudattava kellariin, jotta olisi tilaa työskennellä. Mattoliima loppui ikävästi kesken, joten toinen maton kappale jäi kiinnittämättä. Ovesta puuttuu listat ja sähkötaulustakin voisi poistaa harmaat maalin rippeet.

Viikonloppu meni hujauksessa, kahteen päivään en ole käynyt edes ulkona, vaan lähes yhtämittaa olen näpertänyt kämpän parissa. Mutta oli sen arvoista!