Hääpäivä

Vihreä talo -blogissa on ihastuttu Orvolan Kivi-tuikkuihin. Siitä tulivatkin mieleeni nämä omamme, jotka sopivat erinomaisesti tämän postauksen aiheeksi, sillä niistä suuri osa on saatu häälahjaksi, päivälleen viisi vuotta sitten! Koska olimme asuneet jo useamman vuoden yhdessä ja ehtineet hankkia jos jonkinmoista tarpeellista, oli meillä suuria vaikeuksia keksiä tavaraa häälahjalistalle (jonka kuitenkin halusimme tehdä, sillä mikään ei ole niin harmillista kuin saada täysin tarpeetonta ja ei-mieleistä tavaraa, josta joku on kuitenkin maksanut käyvän hinnan!). Joten päädyimme lisäämään sinne Kivi-tuikkuja, koska ajattelimme, että toisin kuin vaikkapa juomalaseja, tuikkuja ei voi koskaan olla liikaa. Näin jälkikäteen on kyllä todettava, että 21 kappaleen sijoittelu vaatii jo melkoisesti pöytäpinta-alaa...

Väsyttää

Kyllästyttää, kun aina vaan väsyttää. Aamuisin tekisi mieleni jäädä kotiin nukkumaan ja torkkumaan, kuten koiruliini saa tehdä...

Loppiaisen satoa

On ollut mukavaa olla koko päivä kotosalla. Olen leiponut ohraleipää, kutonut kaulahuivia ja tutkinut erinäisiä talvilomakohdevaihtoehtoja. Leipä oli herkullista ja huivi on edennyt rivakasti, mutta lomakohde tuottaa päänvaivaa. Olisi niin ihanaa, mutta kallista, päästä lomalla johonkin lämpimään. Edullisempia, mutta jääkylmiä, vaihtoehtoja olisivat Lontoo, Kööpenhamina ja Tukholma. Lomaan on enää puolisentoista kuukautta, joten päätöksiä olisi pian tehtävä!

Väriä elämään

Olen vihdosta viimein päättänyt, mitä teen jo jokin aika sitten ostamastani violetista villalangasta! Siitä tulee kapea ja pitkä kaulahuivi. Muutama virkattu kukkanenkin saattaa päätyä sitä koristamaan (kunhan ensin opettelen virkkaamaan niitä...) Silmukoita on 18 kappaletta, mutta näin jälkikäteen ajateltuna siinäkin on jo jokunen liikaa. Enää ei vaan raaski purkaa ja aloittaa alusta.

Varpaat jäässä talvisäässä

Kävin tänään äitini ja siskoni kanssa pajutilalla. Kaikki tuotteet myytiin puoleen hintaan, joten ihmisiä oli kamalasti, kassajono ylsi ulos asti! Kengissäni ei ollut pohjallisia, eli latoja ja aittoja kierrellessä varpaani olivat jo umpijäässä. Ensimmäistä kertaa tänä talvena!

Kuvissa pajuja, joita kasvatetaan pihapiiriä ympäröivillä pelloilla.

Rauhallista

Pitkän juhlakauden jälkeen meillä otetaan aivan iisisti. Ollaan miehen (ja koirulin) kanssa kotosalla, katsellaan telkkua ja juodaan iltateetä. Huomenna voisi ehtiä kirpparille.

Uusi vuosi

Minä en tehnyt keskiyöllä yhtäkään lupausta. Aiemmin olin kyllä päättänyt lisääväni liikuntaa, tiputtavani syksyn aikana tulleet kilot ja pitäväni tipattoman tammikuun. Eiköhän siinä ole jo lupauksia tarpeeksi!

Eilen iltapäivällä ehdin kiertelemään alemyynneillä, tarkoitus oli etsiä takkia, mutta mukaani tarttui nätti kesämekko. Ensin en meinannut raaskia ostaa sitä, vaikka hinta oli alle puolet alkuperäisestä. Mutta lopulta muistin, kuinka viime kesien kaupunkilomille pakatessani olen kaipaillut lisää juuri tuon kaltaisia keveitä, yksinkertaisia ja tyylikkäitä vaatekappaleita. Mekkoa maksaessani tiesin vielä kiitteleväni itseäni onnistuneesta hankinnasta. Barcelonan ja Rooman jälkeen suunnitelmissamme on nimittäin vierailla ensi kesänä Pariisissa ja mikä olisikaan täydellisempi vaatekappale juuri sinne!

(Mekon väri on musta, kuten lähes kaikkien vaatteideni. Kuvat on otettu ilman salamaa ja siksi mekon sävy on ruskea.)