perjantai 10. joulukuuta 2010

Jellonan uudet värit





Eiliseltä kirppukierroksellä löytynyt puinen, hieman nuhjuuntunut leijona-palapeli sai väriä pintaansa. Tai no, yhden "värin"... ;)

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vautsi, kivasti tuunattu!

Taria

Kiki kirjoitti...

Siitä tuli komea!

NAKU kirjoitti...

Tulipas siitä hieno!

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa hieno :) Mitä maalia käytit? Itse olen kanssa pohtinut parin kulahtaneen puulelun uudelleenmaalaamista, mutta olisi hyvä tietää turvallinen maali, josta ei liukene myrkkyjä.

Kristiina

sanna matilda kirjoitti...

No itse asiassa... Tässä projektissa ei nyt ole huomioitu minkään sortin turvallisuus näkökohtia. Uups! Eli leijona toiminee lähinnä koristeena. Ellen sitten lakkaa noita paloja vielä jollakin myrkyttömällä lakalla, toisihan se lisää kulutuskestävyyttäkin!

Käytin kotoa löytyneitä Winsor&Newtonin akryylivärejä. Harmaan sekoitin itse, mutta muut ovat suoraan purkista/tuubista.

http://www.winsornewton.com/products/acrylic-colours/galeria-acrylic-colour/

Jonna kirjoitti...

Siitä tuli hieno!

Voisin kuvitella, että Uulan maalit olisi myrkyttömiäkin... Että uskaltaisi antaa pienelle. Mutta jos ei anna palapeliä käyttöön ennen kuin kaikki-menee-varmasti-suuhun -ikä on ohitettu niin tuskimpa maalista hirveää haittaa voi olla. Kemikaaleja on kaikkialla.

Sarppu kirjoitti...

Tosi makee tuunaus, ilo simälle.

Anonyymi kirjoitti...

Haa, maailma on kyllä pieni – tai ainakin Tampere. Tuo kulahtanut leijona on nimittäin kotoisin myyntipöydältäni. Kiva että se löysi hyvän kodin jossa sitä hoidetaan paremmin kuin meidän lelulaatikon pohjalla. Itsekin ostin sen noin puoli vuotta sitten samaiselta kirpulta mutta käyttö oli niin vähäistä että laitoin takaisin kiertoon.
Eikä tässä vielä kaikki. Minulla on myös nuo samaiset lapaset ja ajattelin ihan samoin ettei tekijä kyllä palkoille päässyt. Sattumalta näin mummon myöhemmin laittamassa täydennystä pöytäänsä ja kävin kiittämässä mainioista, taiten tehdyistä lapasista. Hämillisenä otti mummo kiitoksen vastaan. Vanhemmat naiset on joskus turhan vaatimattomia...
Olen vieraillut useasti tyylikkäällä blogillasi, toivottavasti jaksat päivitellä sitä myös sen jälkeen kun tulee muutakin pikku puuhaa:)

Onnea tulevaan täältä Kalevasta!
t.H

sanna matilda kirjoitti...

Hih, melkoinen sattuma, että myyjäosapuolikin on löytänyt paikalle! Niinhän se on, että toisen roska/turhake on toisen aarre. Ja vielä tumppusamiksetkin! :)