maanantai 6. joulukuuta 2010

36+0




Tasan 36 viikkoa plakkarissa ja sen kunniaksi otettiin perhepotretteja ja masukuvia. Nyt on siis päivälleen 4 viikkoa laskettuun aikaan, eikä vieläkään mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. En haluaisi sektiota ensisijaisena vaihtoehtona ja nyt pelkäänkin sitä, että kohtu ehtii venyä niin isoksi, ettei se jaksa enää supistella. "Vyötäröni" ympärysmitta on prameat 124cm! Vauvojen painoarviot olivat viikko sitten 2,4 ja 2,5 kiloa (nyt varmaan 0,2 kiloa lisää painoa kumpaisellakin) ja kun siihen lisätään vielä kahdet istukat ja lapsivedet, on vatsassa jo melkoinen lasti kannettavana. Vatsanahkakin on revennyt oikein urakalla viimeisten kolmen viikon aikana. Nivus- ja lonkkavaivojen takia pakolliset kävelyt nilkutan kyynärsauvan avulla. Joten alkaisin olla jo valmis...

24 kommenttia:

Julia. kirjoitti...

Kaunis vatsa, onnea loppusuoralle! Oletan, että olen jo aikaisemmin nähnyt tuon koirulin kuvissa, joten pakko kysyä: Onko teillä oma pieni röhkivä Ranskis?

Anonyymi kirjoitti...

Paljon tsemppejä viime metreille ja onnea synnytykseen!

Ihania kuvia!

Taria

Kiki kirjoitti...

Upea vatsa!

sanna matilda kirjoitti...

Kyllä Julia, meillä on oma pikku ranu, jo kuusivuotias Uuno-poikanen! <3

Saas nähdä mikä upea nahkapussi tästä etumuksesta jääkään jäljelle... että saako sitä ylimääristä puoltametriä enää häviämään muuta kuin vatsanahkan kiristyksellä... :O

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän kyllä, että olisit jo valmis... Toisaalta taas olisi tietysti hyvä, että viikkoja kertyisi vielä enemmän. Yhden rv 35+5 syntyneen lapsen äitinä tiedän, kuinka pienipainoisen (alle 3 kg:n) lapsen hoito on rankempaa. Heillä syöttövälit pitää olla tiheämpiä (herätetään syömään, vaikka lapsi nukkuisi), ja lapsen voi olla vaikea jaksaa edes pullosta syömistä rinnasta puhumattakaan. Ainakin meillä oli näin. Lopulta esikoinen kyllä oppi rinnastakin syömään kunnolla, mutta viikkoja siihen meni. Toinen lapsi syntyi rv 38, ja olipa alku helpompaa yli 3 kg:n ja jaksavamman vauvan kera. Ei tarvittu pullorumbaa ollenkaan. Tosin kaksosten kanssa siltä on kai vaikeampi välttyä, ja tilanne muutenkin kovin erilainen.
Jaksamisia sinne!

Jonna kirjoitti...

Voimia viimeisille viikoille, kenties päiville!

sanna matilda kirjoitti...

Kaksosilla (ja etenkin kolmosilla!) tilanne on tosiaan melko erilainen, ylivenynyt kohtu kun ei monesti jaksa supistella edes oksitosiinilla. Toissa polikäynnillä lääkäri sanoikin, että käynnistetään viimeistään 38-39 viikolla, jos vain itse jaksan sinne asti. Viimekäynnillä vain oli eri lääkäri, joka tuntui haluavan vielä odotella.

Kun 37 raskausviikkoa on täynnä, ei vauvaa enää pidetä ennenaikaisena (eikä yli 2500 grammaista keskosena), vaan sen jälkeen kasvu on enää lähinnä lihomista, parisensataa grammaa viikossa. Itsekin olen muuten syntynyt nelisen viikkoa ennen aikojani, mitoin 2550g ja 47cm ja ainakin äitini mukaan hoitamiseni sujui hyvin. Siihen aikaan nuo tiukat imetysohjeet 4 tunnin syöttövälillä olivat kuulemma käytössä kaikkien lasten kohdalla, eikä lapsentahtisuudesta ollut tietoakaan! :)

Anonyymi kirjoitti...

voi että, ihania kuvia.
kaikkea hyvää ja voimia synnytykseen!:)

tanja

Anonyymi kirjoitti...

Täällä on ollut kiva käydä lueskelemassa! Tsemppiä kovasti loppuodotukseen, muistan nuo tunnelmat niiin hyvin. Omat kaksospoikana syntyivät pari vuotta sitten viikoilla 38+1 3,6- ja 3,3-kiloisina. Oli siinä lyhyellä äidillä kantamista, eikä se nahkapussikaan ihan ennalleen palautunut... Vaan eipä sitä ole tässä vauhdissa juuri ehtinyt murehtia ;) Toivottavasti jaksat ja ehdit kirjoitella kuulumisianne jatkossakin!

Riikka kirjoitti...

Komea masu! Voimia ja jaksamista!

Meidän molemmat lapset on syntyneet ennen rv 36 (34+3 ja 35+4) ja olleet alle 3 kg. Molemmat ovat onneksi olleet hyväkuntoisia ja imeneet viikonikäisenä ravintonsa pelkästi rinnasta. Meillä siis tälleen.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan muhkea masu:) Ja ihana perhepotretti! Kuvasta voisi päätellä että makkarin liukuovikin on saatu paikalleen?
Kipa

Marika kirjoitti...

Voi kun suloinen maha :).

Toivottavasti viimeistään rv 38 jotain tapahtuu. Oma esikoiseni syntyi rv 37+4 tasan kolmikiloisena, joskin lyhyehkönä (47cm). Oppi samantien imemään rintaa ja kaikki meni hienosti.

Hurjasti jaksamista!

Hipsu kirjoitti...

Ihanat massukuvat! :)
Muistan kuinka hurjan väsynyt olin kantamaan suurta massuani viikolla 34+ joten voin vain kuvitella mitkä on sinun fiilikset viikolla 36.
Kaksosraskautenihan päättyi 35+0 keskellä yötä lapsivesien menoon ja supisteluun, jolloin huokaisin helpotuksesta :) - joskaan en siinä vaiheessa kun tajusin että kaksi pientä keskosta syntyi ja tiesin että ovat tehohoidossa pitkään.
Suurin pelkoni koko ajan oli, että raskaus menisi niin pitkälle ettei kohtu jaksaisi supistella tai toinen olisi perätilassa ja sen takia joutuisin sectioon tai toinen tulisi alakautta ja toinen pyörähtäisi perätilaan jolloin kokisin molemmat tavat saada lapsi maailmaan.
Onneksi pelot eivät käyneet toteen, tulivat alakautta molemmat.
Toivon peukut pystyssä parasta sinullekin! :)

Lilla kirjoitti...

Voi miten upea kumpu!
Tsemppiä viimeisiin hetkiin, toivotaan että alkaisivat syntyä itsekseen ja pian.

Mullakin kokemusta alle kolmekiloisesta, vaikka yliaikainen oli. Hyvin sujui imetys, eikä tarvinnut öisin herätellä syöttämään.

Mukava tämä sinun blogi. Innolla odottelen vauvauutisia ;)

sanna matilda kirjoitti...

Herregud, mitkä kantamukset anonyymillä kaksosmammalla on ollut! 6,9 kiloa pelkkiä vauvoja...kääk!

Niin, kuten erilaiset tarinanne osoittavat, ei vauvan keskosuus tai paino ole pelkistä viikoistakaan kiinni. Kiva kuulla kokemuksianne. :)

Kipa, ei ole makkarin liukuovi vieläkään paikoillaa, kuva on otettu peräkammarin vaatekaappien edessä! :)

Minna kirjoitti...

Mahti, mahti, mahti ! Tsemppiä loppurutistukseen : )

m-a kirjoitti...

Tosi kiva kuva perheestänne. Kaikkea hyvää loppuodotukseen ja synnytykseen. On se jännittävää!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana! Nyyh :) Tuo sun massu.On kyllä iso, kauniisti iso.
Meidän kaksoset syntyivät sektiolla viikoilla 36+0. 2,5kg ja 2,7kg painoa lapsosilla. Keskolassa viettivät muutaman päivän,alkuun en saanut yrittää edes imettämistä ettei pienten voimat mene siihen.Pullosta annettii ravinto, 5 päivän ikäisinä aloin antamaan rintaa pienen hetken,,,imemisen jälkeen annettiin ravinto pullosta ja lopussa vielä pumppasin.Näin lähti meidän alku liikkeelle,oli kokoajan projekti päällä kun noin mentiin et ensin imetys,sit pullotus,lopussa pumppaus.Sit pesin pumppuvälineet,laitoin rintamaidon talteen...ja siinäpäs oli jo kolme tuntia kulunut ja taas alkoi sama rumba alusta :)
9 päivän ikäisinä lopetettiin pullotus ja annoin pelkkää rintaa. Muistan kyllä,kun pienet meinasivat jatkuvasti nukahtaa rinnalle. Kämmenistä heitä hieroin,se kuulema aktivoi syömis/imemisrefleksejä ja täten muistuttaa heitä syömään sillä hetkellä. ;)
TOOOOOSI paljon tsemppiä sinulle, pian, ihan pian huomaat että vatsasi on tyhjä! :O

Anonyymi kirjoitti...

Niinhän se on, että lapset on niin erilaisia. Mutta ehkä sairaalan ohjeistukset samat kaikille? Ainakin 2 v sitten Naistenklinikalla ohjeistettiin meille ja myös tuttavaperheelle että aluksi alle 3 kg vauva pitää syöttää 3 h:n välein (vaikka lapset olikin terveitä& hyväkuntoisia ja eikä tuttavaperheen lapsi edes ennenaikainen.) Tämä aika laskettiin syötön aloittamisesta, ja kun lapsi ei sitten jaksanut syödä rinnasta niin syöttämiseen meni pulloilun ja pumppaamisen myötä aikaa. Itse ei siis valitettavasti saanut sitä 3 h taukoa. Mutta voihan olla, että ohjeistukset ovat jo muuttuneet. Ja eipä noita tietysti tarvitse etukäteen tietää, vaan kyllä sairaalasta sitten neuvotaan.
Tsemppiä kovasti!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana massu ja ihana blogi! Teillä on kaunis ja harmooninen koti, tätä blogia on ihanan inspiroivaa lukea! Tsemppiä viime metreille ja synnytykseen! Tää mami vinkkais TENS-laitetta avuksi synnytyksen alkuun ainakin. Ja tuttipullojen mikrosterilaattoria sitten siihen, kun vauvat ovat syntyneet :-)

Tiinakaisa kirjoitti...

Komea maha! Jaksua nyt ja loppurutistukseen (tai noh, sittenhän se the elämä vasta alkaakin), palkinnot odottaa :D

Rilla, kirjoitti...

Tsemiä loppumetreill! Kyllä ne sieltä vielä ulos tulee. :)

silmis kirjoitti...

Hei! Nyt on pakko kommentoida :) Samassa tilanteessa 12 vuotta sitten olleena, en voi kuin onnitella! Vatsasi ei näytä mitenkään ylisuurelta, ja luota kehoosi, se toimii varmasti! Jos ei toimisi, ammattilaiset tietävät aina, mitä tehdä! Oma esikoisteni synnytys oli Ehkä helpoin kaikista, siis sen jälkeen on tullut lisää lapsia. Kaksosten synnytykseen voi mennä turvallisin mielin. Sinua hoidetaan tuplahyvin!!

Ea kirjoitti...

Odotan kaksosia vasta vk 26, mutta kuukauden verran jo kävely ollut melkein mahdotonta nivuskipujen takia. En ole sauvoja kokeillut, vaan tyytynyt vaappumaan tai paikallaanoloon. Innolla odottelen tulevia kuukausia..
Mutta kyllä tän kestää, kunhan vauvat vaan on kunnossa.

Oot jo kyllä hyvän pitkällä, lopuksi se odottelu on varmasti raastavinta. Kyllä ne tulee kun ovat valmiita :) Tsemppiä loppurutistukseen! Sulla on hieno masu :)