Siskon kanssa aamupuurolla

Pikkusiskoni, 5 vee (kyllä, ikäeroa meillä on vaivaiset 25 vuotta), oli meillä yökylässä ja aamupalaksi syötiin tietysti puuroa. Voin vakuuttaa, että kerniliina on jo maksanut itsensä takaisin! ;) Tuo valkoinen Richard Huttenin Dombo-muki on muuten kovasti lasten mieleen.

Uusi pöytäliina

Kangasliinaa on hankala saada pysymään puhtaana, eikä sitä jaksa olla yhtenään pesemässäkään. Joten ostin uuden kerniliinan!

EDIT: Tuo iso peili saatiin asunnon mukana ja nyt se on eteisremppaa paossa tuossa senkin edessä. Siihen se ei siis suinkaan tule jäämään! :)

Veitset terään

Poikkesin Iittalan Outletissa ja bongasin kakkoslaatuiset Janne Loiskeen suunnittelemat veitsenterottimet. Ja vielä kun 10 euron etuseteli odotti käyttöä, jäi hintaa enää 13,30 ja ostopäätös oli sinetöity. Taas on puukot terävinä! Ja millä tyylillä, uppoaa mac-ihmisen sydämeen kuin kuuma veitsi voihin.

Jep, kuvassa esiintyvät myös pyyhkeet 5 ja 6 (jota pitänee vielä entrata)...

Numero 4 ja viidennen alkua

Tyylilaji on tainnut löytyä. Kaktuksia, valumia vai orapihlaja-aitaa? Kun pyyhe numero kahdeksikkokin on valmis, järjestän Suuret Arpajaiset... pysykää siis linjoilla! :)

Pyyhe numero 3

Väsyttää. Puolen yön jälkeen valmistui vielä illan toinen pyyhe. Siinä onkin jo selkeästi modernimpi ote!

Vohvelikankaan lumoissa

Kuten näkyy, pyyhettä pukkaa tulemaan. Eilistäkin piti vielä jatkaa, vaikka vähän tukkoiseksihan se lopulta meni. Tämäniltainen onkin sitten ilmavampi tapaus. Kuviot suunnittelen sitä mukaa, kun työ etenee. Aineksia on yhteensä kahdeksaan pyyhkeeseen. Siis ennen kuin pitää käydä kangaskaupoilla...

Touhua monenmoista

Eilen ja tänään (vapaapäivä) olen ollut erityisen tehokas! Olen vaihtanut anopinkielille mullat, petsannut tarjottimen mustaksi (vaatinee vielä kiekan), siistinyt vessan lattianrajan, maalannut patterinputket ensin pohjamaalilla ja sitten liitutaulumaalilla, sekä koonnut vessan kalusteet.

Ja tuon kaiken lomassa tein myös käsitöitä. Kipinä lähti Pisarapilven taannoisesta postauksesta, jossa vilahti ihanan nostalginen vohvelipyyhe, meille kaikille tuttu jo alakouluajoilta. Oli päästävä oitis vohvelikangaskaupoille! Valitettavasti ekasta kaupasta löytyi vain valkoista, toiveissa olis myös musta ja harmaa. Ja miksei joku kiva värikin!

Yksi pikkulaukku lisää

Tänään oli pitkästä aikaa melkoinen shoppailupäivä ja tuli tehtyä oikein hyviä alelöytöjäkin. Sokokselta ostin ihanan italialaisen Gianni Chiarini pikkulaukun 70% alennuksella (alkuperäinen hinta on ollut peräti 79,95 ja nyt enää 23,98 euroa). Se on tummanharmaata mokkaa, jännän mallinen ja varustettu isolla hapsulla. Se on söpö. Eikä naisella voi olla koskaan liikaa laukkuja! :) Yksi päivän ilon aiheista oli myös se, että Anttilaan oli ilmestynyt kolmaskin Komisario Montalbano-boxi, kaksi edellistähän me kahlasimme läpi joulun pyhinä. Eli varmaan arvaatte, että lähipäivinä täällä istutaan ahkerasti telkkarin edessä!

Iltapuhdetta

Huomenna alkaa eteisen seinien tasoittaminen, ihan Ammattimiehen toimesta. Sitä silmällä pitäen piti seiniä peittäneet lasikuitutapetit repiä irti. Ne olivatkin sitten koko asumuksen viimeiset! HUH!

Sisustusinhokit-Vastaus haasteeseen

Hipsu haastoi listaamaan sisustusinhokkejani. Tässäpä olikin pähkinä purtavaksi!

Myönnettävä on, että yksittäiset, Sotkan Balett-hyllysarjan kaltaiset kalusteet nostavat ihokarvani pystyyn. Enkä pidä tauluista, jotka on ripustettu liian korkealle. Tai tauluryhmistä, jotka on ripustettu kasarityyliin "rappusmallisesti". Enkä huonosti suunnitelluista ja käyttötarkoitukseensa nähden toimimattomista huonekaluista ja tavaroista.

Mutta loppujen lopuksi kaikki riippuu kuitenkin kontekstista. Toisessa ympäristössä rumalta näyttävä kaluste, tekstiili tai taulu voikin sopia aivan loistavasti johonkin toiseen paikkaan, toisenlaisten tavaroiden joukkoon. Siksi en voi luetella mitään tiettyä väriä tai tyyliä, mitä kovasti inhoaisin. Sen sijaan voin sanoa, etten pidä "ummehtuneista" ja huonolaatuisilla kalusteilla täytetyistä huoneista, mutten myöskään sisustuksista, jotka näyttävät siltä, että koko kalustus on ostettu yhdellä ja samalla kertaa yhdestä ja samasta liikkeestä.

Että ottakaapa tästä nyt sitten selvää... Oli miten oli, uusin Elle Interiör edustaa sitä kovin mieluisaa tyyliä! :)

Uudet säilytyspussukat

Tämänpäiväiseltä kauppareissulta kotiin kannettiin neljä Zone-pussukkaa. Ne hankittiin kylppärin ylempään allaslaatikkoon, pikkupurnunoita ja muuta ryönää säilömään. Näitä samaisia löytyi mustan lisäksi myös valkoisina, harmaina ja kirkkaan vihreinä. Ihania kaikki.

Herkullista ystäväisten päivää kaikille!

Putkiasioita ja tuoretta lakua

Eilen kävi putkimies, jonka palveluista maksamme 43,44 euroa/tunti +22% alv, eli ihan liikaa. Tehtävänään oli wc-pytyn asennus. Pytty on tilattu Netraudasta, koska muualla nuo "töpöhännät" (P-lukkoiset), ainakin hyvännäköiset ja kohtuuhintaiset, ovat olleet kiven alla. Herra ähräsi kolmessa osassa toimitetun tuotteen kimpussa, putkenhakureissu mukaan luettuna, yhteensä kaksi ja puoli tuntia, koko ajan mukavasti rupatellen. Ensimmäinen yllätys koitti, kun herra alkoi kysellä, josko meillä olisi silikoonia pytyn lattiaan kiinnittämiseen. Tavallinen saniteettisilikoonipötkö pusertimineen kaivettiin esiin ja pöntön kiinnittäminen alkoi. Seuraava yllätys oli, kun tuo mukava mies teki lähtöä ja mainitsi pytyn olevan käyttövalmis vaikka heti. Siis täh, märillä silikooneilla! No, lopullinen yllätys koitti vasta, kun herra oli jo lähtenyt ja pääsimme tarkastelemaan lopputulosta. Ja mitä silmämme näkivätkään! Pytty olikin irti takaseinästä, vaikka nimenomaan oli puhe, että tuo malli kuuluisi asentaa säiliö seinää vasten. Lisäksi säiliö oli aivan vinossa ja ruuvit huonosti kiinnitetty. Ja vielä kansikin väärin koottu. Koko laitos huojui vähänkin tönättäessä...

Vaikka alahuuli väpätti, ei auttanut kuin ryhtyä toimiin. Hinkkasimme märät silikoonit pois (voin vakuuttaa, ettei sekään ole niitä mukavimpia hommia) ja siirsimme pytyn oikealle kohdalleen. Sitten vaan kunnon rakennusliimaa metsästämään. Clas Ohlsonilta ei löytynyt, joten piti suunnata K-Rautaan. Sieltä löytyikin hommaan tarkoitettu SikaBond-T2, "elastinen voimaliima". Ja vielä kun isäni riensi hätiin ja korjasi kaikki putkarin tekemät mokat ja kiinnitti pöntön, oli ilta pelastettu. Suurkiitokset isukille, kyllä me ajatellaan sua lämpimästi aina pytyllä asioidessamme! ;D Ennen pytyn käyttöön vihkimistä joudumme vielä odottelemaan, että liima on varmasti kuivaa. Koska menetimme uudelleen asenteluissa useamman tunnin, pitää meidän sinnitellä iltayhdeksään, ennen kuin pytty on käyttövalmis.

No mutta, jos jotain positiivista pitää keksiä, niin löytyihän K-Raudasta myös LivingEtc-lehti ja tuoretta lakua, kilon pussi 5,90€. Hyvää lakua onkin!

Sinisen uusi tuleminen

Kuten tarkkasilmäiset ovat huomanneet, on sinisen paluusta uutisoitu ahkerasti niin ulko- kuin kotimaisessakin sisustuslehdistössä. Iittalakin mainostaa vanhan kunnon koboltinsinisen lasin paluuta. Ei siis suotta olla odoteltu sinisten lasiemme kanssa, taas ollaan muodissa! ;D

Meillä on 12 pikku-Kartiota, 12 isoa Kartiota, 6 snapsi-Kartiota, 2 Kartio-kannua, 12 Verna-lasia, 12 Vernan jälkiruokakulhoa, 2 Vernan tarjoilukulhoa, 5 (yhden hajotin) Boy-lasia ja Aalto-vaasi. Kaikki tuossa (kauneimmassa mahdollisessa) sinisen sävyssä. No jos nyt saisin päättää, toki vaihdettaisiin kaikki kirkkaisiin, mutta koska nuo on aikanaan (suuri osa jo yli 10 vuotta sitten) hankittu, niin näillä mennään. Eivätkä nuo niin pöllöltä näytäkään valkoisen posliinin kaverina!

Ylimääräistä aikaa

Kuten näkyy, sairaslomalaisella on ylimääräistä aikaa! Eli nyt on vuorossa päivän toinen, tällä kertaa ruoka-aiheinen postaus.

Mies halusi tehdä päivälliseksi hernekeittoa, itse alusta alkaen. Eilen illalla laittoi herneet likoamaan ja osti liemen mausteeksi oikean potkankin. Keittoa keiteltiin kaksi tuntia, eikä lisukkeissa säästelty. Höysteenä oli sinappia ja sipulisilppua, juomana kotikaljaa. Ja jälkkäriksi tietty laskiaispulla!

Muotia sairashuoneella...

...On mustat, löysät ja lämpimät vaatteet. Kuten Nanson ihana yöpaita, jossa viihdyn vuorokauden ympäri (ostettu erittäin edullisesti, samalla kertaa kuin aiemmin esitelty Ratiakin), jumppahousut, villasukat, kirpparilta 2 eurolla ostettu villatakki, sekä edesmenneen tätikokelaan yli kymmenen vuotta sitten virkkaama kolmiohuivi. Everyday Holy -mukissa lakritsinjuuriteetä, jota Hipsu suositteli. Aika jänskän makuista! :)

Dilemmaa kerrakseen

Nielu on vielä entistäkin kipeämpi, kun se kuivuu. Eli sitä olisi kostutettava vähän väliä. Mutta kun nesteitä ei kauheammin huvittaisi lipitellä, sillä vessamme on poissa käytöstä ja joudumme asioimaan taloyhtiön saunatilojen wc:ssä, jonne kuljetaan sisäpihan poikki... Mitä siis kannattaisi juoda?

Olen päätynyt vihreään teehen, sillä muiden mitä uskomattomimpien terveysvaikutusten lisäksi se on lämmintä, siinä on influenssaviruksia tappavia ainesosia, eikä se (työkaverini mukaan) poista nesteitä yhtä paljon kuin musta tee tai kahvi. Kusmin vihreän Assam -teen olen itse roudannut Pariisista.

Toinen ongelma liittyy lääkitykseen. Lääketabletti tulee nauttia kolmesti päivässä, tyhjään vatsaan, vähintään kaksi tuntia ennen ruokailua. Tänä aamuna odotin vatsa kurnien, että tuo vähintään kaksi tuntia tuli täyteen. Entä milloin vatsa sitten on tyhjä? Uskoakseni siihen menee useampi tunti ruokailusta. Eli aika tarkasti nuo syömiset saa sijoitella. Hmph.

Viuhahdus Innossa

Eilen esitetyssä Innon jaksossa toisen muutoskohteen isäntä Björn oli askarrellut, melko miehekkääseen tyyliin, oman kaksipuoleisen leiskansa häntä miellyttävistä sisustuskuvista. Kuinka ollakaan, tuolta leiskan B-puolelta löytyi myös meidän vanhan kotimme (alkovin jämään nykerretty) työtila! Sanottakoon, että herra Björnin leiska oli melkoinen tyylien ja värien sekamelska, eikä tuolla kuvalla ollut oikeastaan mitään tekemistä lopputuloksen kanssa! :)

Toipilaana

Eilen illalla nousi kuume, nieleminen sattuu vietävästi, päätä ja niveliä särkee. Tämä päivä onkin sitten kulunut vaakatasossa. Illemmalla virkosin jo sen verran, että tein uuden bannerin. Eiks ookin tosi kesäinen! ;)

Lempihameessa

Pikkuveljen synttäreille lähdin lempihameessani, monta vuotta vanhassa H&M-nahkahameessa. Siinä on 70-lukulaista henkeä ja juuri ihana, alle polven yltävä pituus. Hyvä ostos.

Vuonna '89-Vastaus haasteeseen

Sain jo tammikuun puolella Karmiinilta haasteen, jossa piti etsiä neljännen käsiin osuvan valokuvakansion neljäs kuva ja kertoa siitä. Haasteen toteuttamista hidasti se, etten ole enää vuosiin teettänyt kuvia ja liimannut niitä albumeihin. Ja sitten taas tietokoneelta olisi mennyt valkkaamiseksi... Eli Dat ta daa, tässä on aitoa kasari-ysäriä, neljännen löytämäni albumin neljäntenä kuvana komeilen minä itse, lähestulkoon kymmenvuotiaana, tammikuussa 1989 (lukee kuvan takapuolella)! Taustalla näkyvä kerrossänky oli isäni kahdesta samanlaisesta sängystä yhdistämä. Toisessa nukuin minä ja toisessa pikkuveli. Lakanat aitoa retroa! Lavasteena toimiva asunto oli reilun kokoinen yksiö Lempääläläisen rintamamiestalon yläkerrassa. Siellä asuimme vuokralla parin vuoden ajan, kun vanha omakotitalomme oli myyty ja uusi oli rakenteilla. Päälläni oleva yöpaita on joko oman äidin tai kummitädin ompelema. Taustan kaapin päällä on soittorasiani ja äitini kiiltokuvin päällystetty puurasia. Epäilen, että kuvan on ottanut kaksi vuotta nuorempi veljeni. Kameralla, jonka sain käytettynä lahjaksi.

Että tällaista ihanaa nostalgiaa! Ottaisiko vaikkapa Paperiliittimen Riikka tämän saman haasteen vastaan?

EDIT: Kuva on käsitelty Poladroidilla. Hauska vempele!

Valkoista tiiltä ja Runebergin torttuja

Viimeiset kaksi päivää mies on häärinyt vessan kimpussa. Eilen hän reippaana poikana piikkasi ja raaputti laatat ja tasoitteet satavuotta vanhojen tiilien päältä. Ensin meidän oli tarkoitus tasoittaa ja maalata laattojen yli, mutta koska laatat olisi ennen maalausvaiheeseen pääsemistä pitänyt karhentaa, telata primerilla, tasoittaa ensin saneerauslaastilla ja sitten seinätasoitteella... päätimme kokeilla laattojen irroittamista ja tiilen esiin ottamista. Ihan kuningasidea! Kiitos satavuotiaan haperon laastin, kerrokset lähtivät yllättävän helposti! Siivoaminen taisi olla se ärsyttävin työvaihe. Tai mistäs minä tiedän, kun olin vain siinä hommassa mukana... ;) Tuo olisi pitänyt tajuta tehdä jo viime viikolla, samaan sotkuun kun vessan seinätkin purettiin. Nyt valkoista laastipölyä leijui niin, että viereisessä kylppärissä (vieläkin kesken) lojuneet puhtaat pyykitkin joutuvat uudelle pesukierrokselle.

Tiilet on eilen ensin spraylakattu haperon laastin sitomiseksi ja tänään sitten ruiskumaalattu valkoisella Remontti-ässällä. Toinen maalikäsittely on vielä luvassa. Sympaattisen vanhanaikaiset eteisen patterille kulkevat putket maalaamme taustasta erottuvalla maalilla (mattamusta tai kromi ovat vahvimmat ehdokkaat, joskin joku shokkivärikin voisi olla vaihtoehto...hmm) ja jätämme ronskisti näkyviin.

Runebergin päivän kunniaksi vedimme kitusiimme herran mukaan nimetyt tortut, namskis!

Ullan kanssa samoilla Linjoilla

En sitten löytänyt alkuperäisen mallisia väliovia vessan ja kylppärin oviksi. Rappukäytävässä makaavat uudet Matti-oven Line-väliovet. Niissä on sopivasti uutta ja vanhaa. Hakusessa on mieluisat kahvat ja lukkomekanismit. Toivoisin löytäväni sellaiset avaimella lukittavat systeemit.

Samanmoisiin oviin (joskaan en tiedä ovien valmistajaa) omassa upeassa Ladossansa päätyi myös Ulla Koskinen, yksi idoleistani.

Kuvat Matti-oven ja Avotakan sivuilta.